Eurotrip 10.04.2005 - 20.04.2005[ Etusivulle | Päivä 1 | Päivä 2 | Päivä 3 | Päivä 4 | Päivä 5 | Päivä 6 | Päivä 7 | Päivä 8 | Päivä 9 | Päivä 10 | Päivä 11 ] |
Päivä 5, torstai, 14.04.2005Formula 1 -hotellissa heräsimme noin klo 8.30. Paikka oli hyvä ja voitti mennen tullen ja palatessa telttayön leirintäalueella. Vihdoinkin yöunet kunnon sängyssä. Aamulla taas pikainen suihkussakäynti ja sitten pohtimaan mitä tekisimme päivän. Ulkona sateli vettä, joten päätimme ajaa suoraan rannikolle, Beauvaisin kautta Dieppeen. Pariisi jätettiin siis väliin. Lisäksi kukaan ei ollut halukkaana ajamaan Pariisissa.
Ennen viittä olimme Dieppessä, tarkoitus oli sompailla keskustassa kävellen, mutta jälleen kerran keskustan liikenne sai meidät ohittamaan kaupungin. Siellä oli ihan mahdoton ruuhka, ei alettu edes etsimään parkkipaikkaa. Ranskassa kyllä parkkeerataan autot lievästi sanottuna hassusti, eli ihan mihin huvittaa. Esimerkiksi liikenteenjakajan koroke on hyvä parkkipaikka. Kaikki parkkiruudut on lisäksi suunniteltu pikku-pösöille ja -relluille, että tiukkaa tekee sovittaa saksalaista maantielaivaa niihin.
Jatkettiin tietä numero D940, joka kulkee Englannin kanaalin rantaa kohti Belgiaa. Matkalla pysähdyimme d'Eu-nimiseen pikkukaupunkiin, jossa tutustuimme hienoon ja todella vanhaan kirkkoon. Kirkko oli rakennettu ennen vuotta 1000.
Eun jälkeen lähdimme Grande Syntheen, jossa oli tarkoitus viettää seuraava yö. Hoksasin juuri, että Beckerissä oli lyhyet aallot, joten saatiin Radio Finland kuuluviin ja sieltä Jokerit-Kärpät -jääkiekkopeli. Olipa mukava kuulla radiosta välillä suomeakin. Jatkoimme tien D940 seuraamista, maisemat olivat huikaisevia ja Englannin kanaalikin alkoi pikkuhiljaa näkymään vasemmalla puolellamme.
Englannin saari näkyi jo kaukana horisontissa. Pysähdyimme meren rantaan korkealle töyräälle, jossa oli jonkinlainen nähtävyyspaikka. Töyräällä oli vanhoja juoksuhautoja ja linnoituksien raunioita. Siinä ovat ranskalaiset varmaan puolustautuneet englantilaisia vastaan ennen muinoin. Käveltiin siellä edes takaisin ja otettiin kuvia kauniista auringonlaskusta.
Minä jatkoin sitten ajamista kohti yöpaikkaa. Calaisiin ei olisi enää pitkä matka, ja suunnittelemamme yöpaikka olisi siitä vielä vähän matkan päässä. Muutama kilometri ajettuamme tie alkoi kohoamaan korkealle mäelle. Näköalat vain paranivat paranemistaan, pojat käskivät kääntää sivutielle, joka vei ihan sen mäen huipulle. Huipulla oli mahdottoman korkea kivipaasi/patsas tai jokin sen tapainen. Epäiltiin, että paikka olisi Normandian maihinnousun juhlapaikka. Ilta alkoi hämärtyä (tai oikeastaan alkoi olla jo melko pimeää), joten muuta näköalaa ei huipulta näkynyt kuin kaupunkien valot. Näky oli kuitenkin vaikuttava. Alettiin olla kohdassa, jossa Englannin kanaali on kapeimmillaan. Englannin puolen valot näkyivät jo hienosti.
Otettiin kuvia jalustan kanssa. Alkoi olla kylmä ja meninkin autoon hieman lämmittelemään. Pojat tulivat kameroineen hetken päästä perässä. Siitä sitten Calaisia kohti. Jonkin matkan päässä tuli liikenneympyrä, josta Antti bongasi Formula 1 -hotellin merkin. Se piti vielä palata tarkistamaan, koska hotelllia ei oltu merkitty karttoihimme. No, olihan siinä hotellin mainos, päätimme siis jäädä siihen yöksi, koska alkuperäiseen paikkaamme oli vielä varman 50 kilometriä matkaa. Kellokin alkoi lähestyä jo kymmentä. Paikan nimi oli Cequelles. Saavuimme hotellille ja päätimme, että klo 10.00 olisimme valmiita lähtöön. Suunnitelmissa oli palata hieman takaisinpäin katsomaan edellä mainitut näköalapaikat päivänvalossa. Kävimme suihkussa ja otimme yhdet oluet että tulisi uni paremmin silmään. Kirjottelin vielä hieman päiväkirjaa. Sitten nukkumaan. Päätän tältä iltaa tähän. Cequelles klo 00.09 CET. |
