Eurotrip 10.04.2005 - 20.04.2005

[ Etusivulle | Päivä 1 | Päivä 2 | Päivä 3 | Päivä 4 | Päivä 5 | Päivä 6 | Päivä 7 | Päivä 8 | Päivä 9 | Päivä 10 | Päivä 11 ]


Päivä 10, tiistai, 19.04.2005

Heräsimme vähän ennen puolta kymmentä. Veimme tavarat autoon parkkihalliin ja lähdimme kävellen etsimään syötävää. Ensitöiksemme postitimme Simolle kirjoitetun kortin. Nälkä oli melkoinen, mutta ruokapaikasta oli erimielisyyksiä. Osa halusi dönereitä, osa käydä Mäkkärillä. Reeperbahnin ympäristössä ei oikein ollut varteenotettavia ruokapaikkoja. Minä ja Antti otettiin kanasämpylät, Matti osti dönerin ja Andy aikoi tyytyä autolla oleviin eväisiin.


Reeperbahn. Nimi kertoo kaiken. Hampuri, Saksa.

Lähdimme autolle mutustamaan eväitä. Ensin kyseltiin respasta parkkilippuhommista, kun siihen piti saada joku stämppeli. Saimme lapun maksettua ja sitten sukellusvenettä kohti. Pääsymaksu sukellusveneeseen oli 6 euroa opiskelijalta. Vene oli mielenkiintoinen ja kuvia räpsittiin. Veneeltä suunnattin heti moottoritielle kohti Puttgardenia.


Venäläinen sukellusvene U-434. Hampuri, Saksa.


Sukellusveneen sisustaa. Hampuri, Saksa.


Matti odottelee ruokaa kapyysissä. Pöytä näyttää melko tyhjältä. Hampuri, Saksa.

Puttgardenissa teimme viime hetken tuliaisostokset. Laivaan ajettaessa jäimme tullitarkastukseen kiinni. Ilmeisesti likainen ja lintta musta mersu sai tullimiehiä luulemaan meitä joksikin gangstereiksi. Minulta ja Andyltä kysyttiin vain passit, Matti ja toinen Antti joutuivat tarkempaan syyniin. Tullimiehet penkoivat autoakin, minun aurinkolasikotelo tuntui kiinnostavan ja se mitä vänkärin maton alla on. Peräkonttiin ei koskettu. No mitään ei tietenkään löytynyt, onneksi ei tullut otettua sitä Magnumia mukaan hansikaslokeroon (heh heh). Siitä sitten lipun ostoon ja kohti laivaa. Lipunmyyjäkossi naureskeli kun kysyimme laivaan ajosta, että jääkö pakoputki rampille kun perä roikkui niin alhaalla. Ei kuulemma jää, poika arvasi oikein peräluukun sisällön: "So viele Bier, hehhheh".


Arvatkaa mikä paikka? Aivan oikein, ystävämme BorderShop. Puttgarden, Saksa.

Tanskan puolella Rödbyhavnista ajoimme eteenpäin Saxköbing-nimiseen pikkukaupunkiin. Ostimme turkkilaiselta pizzerianpitäjältä pizzat. Meillä oli hieman hankaluuksia ymmärtää mitä tämä puhelias heppu tarkoitti, hän puhui hieman huonoa tanskaa eikä ymmärtänyt kun puhuimme hänelle ruotsia. Saimme syötyä ja hien valuessa päästä lähdimme jatkamaan matkaa. Jälkeenpäin ollaan ajateltu, että oli se ihme etteivät ne pizzat saaneet vatsaa sekaisin. Aurinko paahtoi suoraan sisään pizzeriaan, kärpäset pörräsivät +90 asteen lämmössä... Kebablihakin pyöri lämmityslaitteessa näyteikkunassa, aika hygieenista kyllä. Eipä suomen terveystarkastajat hyvällä katsoisi tuollaista toimintaa.

Saxköbingistä jatkoimme ajelua kohti Kööpenhaminaa ja siltaa. Samaa reittiä lähdimme ajelemaan takaisin päin, mitä silloin tulimme. Ruotsissa jossain välissä pysähdyimme huoltoasemalle ostamaan limonadia.


Ruotsissa huoltoasemalla. Paikasta ei mitään tietoa. Limsaa ostettiin.


Eteenpäin, päivä 11