Lontoo & Oxford 30.12.2005 - 07.01.2006

[ Etusivulle | Päivä 1 | Päivä 2 | Päivä 3 | Päivä 4 | Päivä 5 | Päivä 6 | Päivä 7 | Päivä 8 | Päivä 9 ]

Päivä 1, perjantai, 30.12.2006

Starttasimme Oulusta klo 11 kieppeillä. Ensin poimittiin Simo kyytiin YO1:stä, sitten Jani Kaijonharjusta ja Matti Rakentajantieltä. Linnanmaan ABC:ltä tankattiin auton tankki täyteen, ja klo 11.20 oltiin valmiita lähtöön kohti Nokiaa.

Ajoimme Nokialle Ylivieskan ja Evijärven kautta kulkevaa tietä. Ainoan tauon pidimme Lapuan Shellillä. Nokialle saavuimme Hämeenkyrön kautta klo 18 maissa. Pari soittoa Erkille niin löysimme perille oikeaan osoitteeseen. Anneli oli tehnyt hyviä voileipiä, tarjolla oli myös kahvia ja pullaa. Siinä vähän rauhoituimmekin pitkän ajorupeaman päätteeksi.

Klo 19 aikoihin Erkki lähti viemään meitä kohti Pirkkalan lentokenttää. Mersun valot olivat suolakylvyn jälkeen niin ravassa ettei tahtonut eteen nähdä, joten menimme Pirkkalan rampin ohi. Matkaan ei tullut paljoa viivytystä, ja heti 20 jälkeen olimme Pirkkalan lentokentällä.

Lontoon check-in:issä oli jo ovelle saakka jonoa. Onneksi siihen avattiin kaksi ylimääräistä lähtöselvitysluukkua. Jani joutui laittamaan laukkunsa ruumaan, muut saimme kantamuksemme käsimatkatavaroihin. Ville otettiin tarkempaan syyniin turvatarkastuksessa metallisen vyönsoljen takia. Sitten aloimmekin odottelemaan koneeseen pääsyä. Kello 21.45 kuulutettiin, että lento on myöhässä. Uusi arvioitu lähtöaika oli 23.50, vaikka lennon piti lähteä klo 22.00. Tästä harmistuneena lähdimme kahvioon oluelle. Simo ja Jani pelasivat erän biljardia, jonka jälkeen palasimme kahvioon pelaamaan korttia.


Biljardin peluuta Pirkkalan lentokentällä.

Noin 23.30 pääsimme koneeseen. Ville ja Jani saivat vierekkäiset paikat, Simo ja Matti myös samanlaatuiset paikat riviä edempää. Simo tilasi totutusti RyanAirin vanhana matkustajana pullon sparkling wateria. Jälleen kerran puolet pullon sisällöstä löytyi Simon sylistä. Matka meni hauskasti nauraessa lentoemäntien englannin kielen taitoa, tai paremminkin sen puutetta. Myös koneen turvaohjeet tuntuivat hauskoilta pienen väsymyksen alaisena.

Kone laskeutui Stanstediin noin 00.45 paikallista aikaa. Janin reppua jouduttiinkin sitten odottelemaan puoli kolmeen saakka. Nälkäkin alkoi jo olla, ja väsymyskin painoi hieman. Repun saatuamme menimme lentokentän yleiselle puolelle. Söimme Annelin laittamia eväitä ja aloimme valmistautumaan nukkumiseen. Kaikki penkit oli viety, joten leiriydyimme check-in-tiskin tuntumaan.

Eteenpäin, päivä 2